Friday, December 14, 2012

There Is an End so There Could be a Beginning


Everything comes to an end.
Death is only the beginning of something new.
This cycle surrounds us all the time in life.
We let go, try something new, create.
We close old doors and open new opportunities.

Now it's time for something new in my life.
And this blog has come to an end.
It will give space for something else that
needs to be created. 

So I let go and thank you all.
<3

Monday, November 26, 2012

At The End Of The Day, All We Have Is Who We Are - And Each Other


There has to be a way-
and there is.
Why do we suffer?
What arises again and again?
Behind the suffering lies a message.
When we face the truth,
suffering ends.

And the key is you. 
Your wisdom, potential and power.
Power to make impossible, possible.
Wisdom to see the light in the darkness.
Potential to grow and change things.

Find those who reflects the greatness of your inner self.
No one else can live your life,
you have to live it and create it.
But it's your choice will you do it alone or find those
who will share the path with you.
Those who will support you,
those who will help you to grow
 and those who will love you as the way you are.

We are alone as long as we  think we are.
By opening our hearts and eyes, we will
see that we all struggle with the same things,
we all go through the same things.
And in the end, there is no greater than
to realize how similar we are
and how we can share our wounds
and heal each other.

Embrace and honor your uniqueness,
nourish it every day and
let it grow.
And see the same greatness in all other.
When time passes by, behind of the veil of ignorance and suffer
 the inner truth, the meaning of life
will be revealed.

Thursday, November 22, 2012

Life Embraces Me And I know That The Path Is Right


Ajan polkupyörällä.
Ajan kunnes huomaan, että pyörässä
on ainoastaan yksi pyörä, eikä lainkaan tankoa.
Suljen silmät ja jatkan ajamista.
Tulee ylä-ja alamäkiä, kuoppia, tasaista.
Ajan silmät suljettuina ja luotan siihen, etten
kaadu.
Luotan ja uskon kykyyni pysyä
tasapainossa ja kulkea eteenpäin ja nauttia matkasta.
Tietämättä mihin tie vie.

Tuesday, November 13, 2012

Open Your Heart And Let Go


Be able at any moment to sacrifice what you are, for what you could be.
-Charles DuBois-



Tuesday, November 6, 2012

And So The New Time Begins



Uusi alku.
Lukemattomia mahdollisuuksia.
Muutoksia.
Kohta viisi vuotta sitten mielessäni kävi ajatus.
Se viipyi vain hetken.
Se viipyi kuitenkin sen tovin, että ymmärsin sen olevan unelma.
Päästin irti ja ajattelin, että se tulee kun on sen aika.
Nyt on sen aika.


Tuesday, October 23, 2012

My Life Lately


All creative scientists know that the true laboratory is the mind, 
where behind illusions they uncover  the laws of truth.
-Autobiography by a Yogi

Ollako vai eikö olla.
Jos olla,niin mitä.
Missä ja milloin?

Olen kova ajattelemaan, joskus vähän liiankin.
Ajatukset alkavat häiritä.
Kesken joogaharjoituksen turhaudun siihen, että
pääni sisällä papattaa loputon papupata.
Ajatuksia ristiin rastiin,
sinne tänne.
Näpäytän itseäni kovaan ääneen:
'Just shut up!´
Hiljaisuus laskeutuu pääni sisälle.
On vain syvä, rauhallinen hengitys. 
Sen lempeys rauhoittaa, vie yhä syvemmälle venytykseen. 
Mieli on hiljaa.
Keho avautuu.
Ja olen vapaa.


Jooga on minulle vapaus.
Jaksan aamusta toiseen nousta aikaisin
ja tehdä harjoituksen olotilasta huolimatta
vapauttaakseni itseni.
Joogamatolla kaikki muuttuu.
Hengitys vangitsee hetkeen, vaativat
asanat keskittävät mielen ja kehon avaaminen purkaa
tunteita ja ajatuksia.
Elämä hidastuu ja yksinkertaistuu.

Jooga ei ole ainoastaan fyysinen harjoitus matolla.
Se on kaikkea sitä, mitä minä olen, mitä minun elämäni on.
Jooga on uskomattoman hieno ja vahva väline
syventää itsetuntemusta, ymmärrystä ja tietoisuutta.
Laajentaa sisäistä tilaa, avautua elämälle, uusille mahdollisuuksille
ja ulottuvuuksille.
Se vie niin pitkälle, kuin on valmis menemään.
Viisaus piilee toistuvassa harjoituksessa, joka kerros kerrokselta
purkaa mielen rakenteita ja avaa kehoa.
Ja ennen kaikkea se on kokonaisvaltainen, yksilöllinen
kokemus.


Minulle jooga on yhtä tärkeä
ja olennainen osa jokapäivästä elämääni,
kuin syöminen, juominen tai tärkeät ihmissuhteet.
Se on osa suhdetta minuun itseeni, sitoutumista 
omaan hyvinvointiin ja itsen kuuntelemiseen.

Tasan kahden viikon päästä lennän Thaimaan auringon alle kuukaudeksi.
Palaan sinne, missä viime keväänä heräsi ymmärrys siitä
millaista elämää todella haluan elää.
Viime kerralla nautin täydellisestä hiljaiselosta, rauhasta,joutilaisuudesta-
ja joogasta.
Tällä kertaa edessä on intensiivinen neljän viikon koulutus.
Joogasta.

Tiedän, että tulevat neljä viikkoa vangitsevat minut hetkeen.
On päätöksiä ja uinuvia, mutta hiljalleen heräileviä
asioita, joita olen säästänyt tulevaa kuukautta varten.
Siellä on todellinen mahdollisuus olla läsnä itseään varten,
olla täysin irti tutusta ympäristöstä, rutiineista ja ihmisistä.
Antaa syvän tietoisuuden avautua siitä, mitä tulevisuudessa tapahtuu.
Olen odottanut marraskuuta niin paljon
ja aivan kohta se on täällä.

Namaste Samahita Retreat.


Thursday, October 18, 2012

The Wind Whispers Gentle Words To Remind Me Of Something Hidden


'Tulla lähelle vaatii sinulta voimaa,
 paljon väkevää voimaa.
Olla lähellä vaatii sinulta rohkeutta,
paljon paljasta rohkeutta.
Päästää lähelle, sisälle, vaatii sinulta vain uskoa toiseen ihmiseen'

Tommy Tabermann


Take A Break


Aika ajoin pysähdyn.
Hiljennän vauhtia, annan elämän hidastua.
Riisun pois kaiken ylimääräisen,
kiireen, tapaamiset, tekemiset.
Katson mitä alkaa tapahtua.

Tulee hetki, jolloin ajattelen olleeni jo tarpeeksi.
Tämä hetki on tärkeä, koska seison silloin rajalla.
Olen ollut itseni kanssa siihen pisteeseen asti, mikä 
on minulle mukavaa, tuttua.
Entä sen jälkeen, mitä on rajan toisella puolella?

Rajan toisella puolella on kaikki se tärkeä ja oleellinen
mitä en näe.
Jos luovutan, en pääse eteenpäin.
Jos uskallan olla, esiin nousee kaikki se
mitä on kohdattava.
Se voi olla epämukavaa, haasteellista, mutta
tuottaa aina hedelmää.

Pysähtymisessä parasta on mahdollisuus.
Kun päästää hetkeksi irti kaikista rutiineista,
tavoista ja toiminnasta, jota
automaattisesti päivittäin suorittaa,
voi löytää jotakin yllättävää.

On parempi elää tässä hetkessä,
olla totta,
kuin kulkea sumussa vuosikausia
tietämättä mitä todella
tahtoo,
kuka syvimmiltään on.

Totuus vapauttaa.
Olemalla rehellinen vapauttaa
itsensä ja muut,
ottaa vastuun itsestään ja elämästään.

Totuus voi tehdä kipeää
ja sen kohtaaminen voi olla tuskallista,
mutta mikään ei ole koskaan tehnyt minua niin
vapaaksi kuin totuus.
Se, miten totta ja rehellinen olen
muille, on suhteessa siihen
kuinka totuudellinen olen itselleni.
Valhe toiselle, on valhe itselle.

Tärkeintä olla olla rehellinen itselleen.
Olla uskollinen itselleen.
Sillä se kantaa-
oli tyyntä tai myrskyä.

Wednesday, October 3, 2012

Can You Hear How Silence Speaks The Truth?


Vapaus.
Ajatella, tuntea, olla.
Riippumattomuus.
Ihmisistä, mielipiteistä.
Millään muulla ei ole merkitystä, kuin tällä hetkellä.
Voin vetää syvään henkeä. 
Tehdä mitä tahdon.
Ajatella mitä tahansa.
Uskoa mihin haluan.
Mennä minne tie vie.
Tavata ihmisiä tai olla yksin.
Olla kiireetön.
Hiljaisuudessa.
Tehdä vain sellaista millä on todella jotakin merkitystä minulle.
Karsia pois kaikki turha.
Turhat ajatukset, rutiinit, tavat, tottumukset.
Päästää irti kaikesta.
Ja todella ymmärtää miten arvokas
ja täydellinen voi olla tämä hetki.
Miten kaikki on tässä hetkessä.
Minussa.
Kaiken aikaa.
Jokainen sydämen lyönti
ja
hengenveto
on täydellinen.
Jokainen kohtaaminen, 
ylä-ja alamäet,
ovat mahdollisuus kokea,
laajentaa ymmärrystä ja tietoisuutta.
Olen vapaa, 
sillä ainoastaan
minä itse olen vastuussa itsestäni.
Vastuussa siitä mistä tulen,
minne olen menossa.
Missä olen nyt.

Wednesday, September 19, 2012

Olemmeko Kenties Tavanneet Ennenkin?



' Smärtan är inte i vägen
- den är vägen.'
Kipu ei ole tiellä, se on tie.

Tiedätkö tunteen,
olet tilanteessa, jossa olet ollut ennenkin.
Ja ajattelet ettet enää ikinä halua löytää itseäsi siitä uudestaan.
Kunnes tulee päivä, jolloin olet taas siinä.
Samat tunteet, samat ajatukset.
Eri aika, toiset ihmiset.
Tai kenties samat.
Silti tunnet että olet ollut siinä lukemattomat kerrat aiemminkin.
Ja tulet olemaan uudelleen ja uudelleen kunnes muutut.

Yksi ikiaikaisimmista viisauksista on, ettet voi muuttaa
toista, voit muuttaa vain itsesi.
Mutta se on niin totta.
Voit siirtyä ihmissuhteesta toiseen, mutta kohtaat aina samat ongelmat
jos et toimi toisin kuin ennen.
Sen tiedostaminen, mikä ei toimi, voi olla
haastavaa, mutta sitäkin palkitsevampaa.

Kannamme sisällämme haavoja, kipuja.
Vanhoja kokemuksia, jotka saavat meidät toimimaan
aina samalla tavalla sen pelossa, että satutamme itseämme lisää.
Totuus on, että niin kauan kuin piilotamme kivun ja jätämme sen kohtaamatta, se
hallitsee meitä.
Se uskottelee, että se mitä olemme joskus kokeneet, on lopullista.
Se ei anna meille mahdollisuutta uuteen, eheyttävään kokemukseen.

Siellä missä on kipua, on mahdollisuuden siemen.
Mahdollisuus vapauttaa itsemme vanhoista kokemuksista, mahdollisuus vapauttaa
sisäisiä voimavaroja ja antaa tilaa uudelle.
Parantaa.

Kun kohtaa kipua, on usein helpompaa kääntää selkä ja jatkaa matkaa.
Se helpottaa vain hetkellisesti.
Todellisuudessa kipu ei kuitenkaan jätä meitä rauhaan, vaan seuraa meitä sinne minne
ikinä kuljemme.Vuosien saatossa se juoksee perässä kovempaa
ja kovempaa.
Ja sitä raskaammaksi matka käy.

Kääntämällä kivulle selän, käännät selän itsellesi.
Niille sisäisille tarpeille, jotka ovat jääneet kohtaamatta.
Kipu haluaa vain tulla nähdyksi.
Se haluaa kertoa, mitä sinä syvällä itsessäsi tarvitset.
Se haluaa, että kuuntelet sitä ja annat sille sen mitä se kaipaa.
Mitä syvemmällä kipu on, sitä vaikeampaa se on kohdata.
Mutta sitä enemmän se voi myös vapauttaa meitä.

Kaikessa siinä, mitä kannamme, mitä olemme,
on potentiaali ja mahdollisuus kasvuun.
Niin vaikeissa kuin onnellisissa hetkissä,
surussa, ilossa.
Rajallisuus ja pysähtyneisyys syntyy ainoastaan mielemme sisällä.
Se, miten suhtaudumme elämään, ihmisiin, itseemme.
Kuinka paljon sinä uskot omiin mahdollisuuksiisi?
Itseesi ja siihen mitä elämällä on antaa?
Kaikki mitä voit olla ja saavuttaa on
kiinni sinusta itsestäsi.
Aina voi aloittaa ajattelemaan toisin, luottaa enemmän,
muuttua.

Kun ensi kerralla kohtaat kipua, uskalla edes hetkeksi pysähtyä kuuntelemaan sitä.
Et voi milloinkaan tietää, miten paljon sillä voi olla tarjottavaa.
Syvimmillään se saattaa kantaa lukemattomia uusia mahdollisuuksia.
Ja tehdä elämästä moninkertaisesti
rikkaampaa, syvempää ja hyvempää.


Tuesday, September 11, 2012

May All Beings Everywhere Attain Happiness & Freedom


Even after all this time
the sun never says to the earth
'you owe me'.
Look what happens with a love like that,
it lights the whole sky.
-Hafiz

Thursday, September 6, 2012

Mirror Mirror On The Wall


Saavuttaakseni pysyviä muutoksia elämässäni,
tärkeimpiä työkaluja ovat olleet itsekuri ja sitoutuminen.
Astangajooga on avannut yhä uudelleen ja uudelleen 
ymmärrystäni siitä, miten itse olen vastuussa, mitä elämässäni
tapahtuu tai jää tapahtumatta.
Joogamatolla tai sen ulkopuolella.
Tie ei ole aina helppo. Jokainen aamu ei ole virkeä tai energinen. 
Mutta sitoutumalla harjoitukseen, itseeni, olen nähnyt, miten 
se tuo tuloksen.
Aivan kuten aina uuden edessä, myös joogatieni alkutaipaleilla olin
kankea ja kehonhallintani oli huono.
Sitkeä, säännöllinen ja sitoutunut harjottelu on tuonut suuren muutoksen.
Eikä ainoastaan kehooni vaan koko elämääni.


Kun päätät tehdä muutoksen elämässäsi, sitoudu siihen.
Pidä siitä kiinni.
Mitä ikinä se onkaan.
Ja muista, että se on ennen kaikkea sitoutumista sinuun itseesi.
Siihen, mihin sinä uskot, mitä sinä tahdot.
Tarvitset itsekuria ja tahtoa,
mutta ennen pitkään se muuttuu luonnolliseksi osaksi elämääsi.
Ota pieniä askelia kerrallaan.
Onnistumisen tunteet ruokkivat intoa ja tahtoa tehdä lisää.
Kerää ympräillesi ihmisiä, jotka kannustavat sinua,rohkaisevat sinua.
Äläkä kuuntele epäilijöitä tai lannistajia.
Se, etteivät he ole pystyneet ei tarkoita ettetkö sinä pystyisi.
Pettymys on lopullista ainoastaan, jos uskot niin.

Ole valmis tekemään muutoksen eteen töitä.
Ota ja anna sille aikaa.
Aikaa on kaikkeen sellaiseen mitä todella tahdomme.
On kyse vain siitä, tahdommeko sitä todella.
Niin paljon, että olemme valmiita tekemään sille tilaa.
Selityksiä ja tekosyitä voi keksiä loputtomiin.
Totuus on, että meillä on vastuu ja valta tässä hetkessä.
Ajatuksiin, asenteisiin, tunteisiin, tekoihin.
Vastuu itsesämme ja siitä, voimmeko hyvin.


Selvitä, mikä tekee sinut onnelliseksi.
Todella.
Aidosti ja syvästi.
Elä tästä hetkestä lähtien sitä.
Muuttamalla itseäsi ja elämääsi sitä kohti.
Ja huomaat, että se kaikki on sinulla jo tässä hetkessä.

Elämä on juuri niin ihanaa, kamalaa, kiireistä, raskasta tai voimaannuttavaa,
kuin tahdot sen olevan.
Sinun elämäsi on peili sinusta itsestäsi.
Siitä miten hyvin voit, miten onnellinen olet.


Kysy itseltäsi:
'olenko onnellinen?'.
Uskalla olla rehellinen.
Kuuntele ja ota vastaan se, mitä ikinä kuuletkaan.
Ja aloita siitä.

Monday, September 3, 2012

Truth You Speak Trust You Get


She said something to me and then asked: 'don't you remember?'.
And later that night I remembered.
How wise can a child be.
So pure, full of wisdom.
And yet too often misunderstood
because she's not like others.

I remembered.
The purpose and the meaning,
my true essence.
In this world you get lost sometimes,
forget the heart.
Until someone sees you
truly 
and
thoroughly.
And you find the peace.

Behind the masks,
and under the cover
lies the truth, me.
And only those thing are left that really matters to me in this world
and in this life.
To be
Truthful
Sincere
Authentic
Humble
Kind
and
Grateful.
To increase
Love
&
Joy
And always, always respect others.

This gives me freedom, happiness and joy.
And above all
it's the meaning of my life.

From my heart I want to thank you all who have passed my path.
And those who are walking with me, beside me.
Because of you all
I am what I am today.
Happy and Free.
Trustful.
Full of love and creativity.
The real me.

Thank you.

Thursday, August 30, 2012

Behind The Curtain


Aamulla tajuntaani iski mieletön todellisuus: voin tehdä ihan mitä tahansa.
Vaikka käytännössä olen aina tiennyt sen, tänään se iski jotenkin konkreettisesti.
On niin paljon asioita, joita haluan tehdä ja kokea. Miksi keksin jatkuvasti selityksiä, jotka alkavat aina sanoilla sitten, kun, jos, ehkä, mutta..?
Haluan kokea nyt, tässä, tänään. En sitten joskus, tulevaisuudessa.
Olen kuin pieni lapsi keskellä valtavaa karkkikauppaa. Ympärilläni on mieletön määrä lempikarkkejani ja voin valita mitä tahansa, niin paljon kuin haluan. 
On uusia makuja, kiehtovia värejä ja koostumksia. Ja voin sekoittaa eri makuja keskenään jos tahdon. 
Jonkin aikaa olen toivonut jotakin räjähtävää muutosta. Odotin sitä ulkopuolelta, toivoin että jotakin mullistavaa tapahtuisi. 
Kuitenkin kerta toisensa jälkeen olen kokenut saman uudestaan ja uudestaan; ei ole mitään ulkopuolista. Voin odottaa ja odottaa jotakin tapahtuvan. Siihen voi mennä kuukausia, vuosia, ehkä koko elämä. 
Tai sitten voin itse muuttaa kaiken. Antaa räjähdyksen tapahtua sisäisessä maailmassani. 
Laittaa kierrätykseen kaikki vanhat tavat, ajatukset ja aloittaa puhtaalta pöydältä.
 Alkaa luoda uutta.


Minulla on tapana vetäytyä omiin oloihini silloin kun jotakin suurempaa alkaa kehittyä.
Tyyntä myrskyn edellä.
Anna asioiden muhia sisälläni ja kuulostelen erilaisia vaihtoehtoja.
Ja sitten jonakin päivänä läväytän lopputuloksen pöydälle.
Vähän kuin ensi-ilta: esirippu nousee ja yleisö näkee mitä verhon takana on harjoiteltu.
Nautinto piilee siinä, että saan kaikessa rauhassa miettiä omia valintojani sotkematta siihen ulkopuolisia mielipiteitä. Ja kun tunnen olevani valmis, jaan sen muille.



Mutta nyt seuraavaksi iso loikka ulos omalta mukavuusalueelta ja tervetuloa haasteet, seikkailut ja kokemukset.
Tervetuloa uutuus.
NYT.

Tuesday, August 14, 2012

Dog Days are Over


Kun ei tiedä minne mennä, mitä polkua seurata, on joskus parempi vain päästää irti kaikesta.
Pysähtyä, päästää ohjakset irti ja antautua hetkeen.
Vaikka minulla on asioita, joita haluan elämässäni toteuttaa, tiedän että joskus on hyvä pysähtyä kuuntelemaan sitä, mitä tässä hetkessä haluan.
Kokemukset, kohtaamiset, elämä, muuttaa meitä kaiken aikaa. Jokin sellainen mikä on tuntunut kauan tärkeältä, voi yhtäkkiä menettää merkityksensä.
Elämme usein katse niin kiinnittyneenä johonkin tulevaan, ettemme huomaa mitä tässä hetkessä tapahtuu. Emme oikeastaan edes uskalla pysähtyä. Kuulen usein ihmisten puhuvan siitä, miten vaikeaa  ja pelottavaa on pysähtyä. Koska silloin saattaa huomata, ettei ehkä haluakaan enää niitä asioita, joita on varten on elänyt. 
Tiedän tunteen.
Viime aikoina olen miettinyt paljon elämääni. 
Sisälläni on ollut levotonta jo kauan sillä olen kaivannut muutosta elämääni.
Olen käynyt läpi erilaisia vaihtoehtoja, miettinyt mitä tekisin. Mikään ei kuitenkaan tuntunut hyvältä,
kunnes eilen ymmärsin, etten ole 'päivittänyt itseäni'. En ole edes ajatellut sitä vaihtoehtoa, etten ehkä haluakaan tehdä sitä mitä olen luullut haluavani.
Minut valtasi suunnaton helpotuksen tunne.
Ymmärsin, että olen yrittänyt työntää itseäni muottiin, jota ei ole olemassa.
Ja yhtäkkiä sain vision siitä, mitä voisin tehdä, luoda.
Hämmästyin, miten tälläiset vaihtoehdot eivät olleet juolahtaneet minulle aikaisemmin mieleen!
Annoin itselleni uuden alun, uuden mahdollisuuden.
Ja tunnen taas olevani vapaa.

 Anna itsellesi mahdollisuus kaikkeen.
Tiedän, että on pelottavaa pysähtyä ja tiedän, että joskus on myös  pelottavaa saada elämäänsä jotakin sellaista mitä on kauan halunnut.
Mutta ne asiat, jotka pidämme itseltämme piilossa, eivät lakkaa olemasta. 
Voimme painaa niitä syvemmälle ja taas syvemmälle, mutta ne eivät häviä.
Ne ainoastaan painuvat syvemmälle.
Ja mitä syvemmällä ne ovat, sitä enemmän ne syövät sisäistä voimaamme.
Kaikki mitä tapahtuu kehossamme, ajatuksissamme, tunnemaailmassa, jne, vaikuttavat meihin kaiken aikaa kaikilla tasoilla.
Kun uskaltaa kohdata niitä, mitkä vievät voimavarojamme, saa lisää tilaa uudelle.
Ja myös se tuntuu jokaisella tasolla.
Niin kuin leijona kuvassa, on joskus vain antauduttava elämälle.
Se ei tarkoita luovuttamista tai heikkoutta.
Päinvastoin.
Suurta voimaa ja rohkeutta.
Lukemattomia uusia ovia, ikkunoita, polkuja, elämyksiä, kohtaamisia.
Elämää.





Wednesday, August 8, 2012

What We May Be


Enjoy it who you really are.
Truthfully.
Genuinely.
Be in the silence and let it speak to you.
Do not be afraid, just listen.
Because from the present moment,
from the peace,
speaks the true voice of your heart.
Start to listen now.
You may surprise what it has to say to you, to offer you.
Wisdom.
Peace.
Acceptance.
Strenght.
Hope.
Belief.
Joy.
Advice.
Happiness.
Power.
Freedom.
Love.
Truth.
And piece by piece things start to happen and you will experience 
the true essence of yourself.

Tuesday, July 31, 2012

The Circle of Life


Muutos.
Uusi alku.
Elämän kiertokulku on nostanut esiin sisäisen levottomuuden. On aika kulkea eteenpäin. Levottomuus syntyy, koska kaikki ympärillä on edelleen samaa, mutta sisällä jokin muuttuu kovaa vauhtia. Ulkoinen ja sisäinen maailma eivät enää kohtaa. 
Tasapaino syntyy silloin, kun näen sisäisen maailmani heijastuvan ulkoiseen elämääni.
Olen tiennyt jo jonkin aikaa, että tarvitsen muutosta elämääni. Olen antanut ajatuksen kypsyä hiljaa sisälläni. Kun aika koittaa, kaikki tapahtuu.
Nyt olen valmis. Istuin eilen alas ja toivon että tapahtuisi ihan mitä tahansa.
Räjähdys, pyörremyrsky.
Kuvainnollisesti.
Jos joku ehdottaisi muuttoa maapallon toiselle puolelle vastaisin empimättä kyllä. 
Jokin luku elämässä on tulossa päätökseen. Tuntuu, että elän laatikon sisällä. Kaikki seinät ovat liian tuttuja.En pääse ulos, lyön päätäni  jatkuvasti seinään.
Kierrän ympyrää.  
Mikään muu ei tee niin onnelliseksi kuin se, että kuuntelen sydämeni ääntä ja toteutan sen tahtoa. 
Olen valmis mihin tahansa, valmis tekemään mitä tahansa-
aina kun tiedän että palvelen syvintä olemustani, tarkoitustani.
Silloin jokainen hetki, kokemus, kohtaaminen, teko ja ajatus on merkittävä, eikä mikään tässä maailmassa ole merkityksetöntä tai turhaa.
Minä elän sisäisestä palosta, rakkaudesta elämää ja sen monimuotoisuutta kohtaan. 
Jos palo hiipuu, se tarvitsee uuden puhalluksen.
Nyt on aika antaa tilaa uudelle.
Olen valmis luopumaan aivan kaikesta.
Valmis mihin tahansa.
Luotan itseeni ja elämään.
Se riittää.
<3





Thursday, July 19, 2012

Happy Birthday To Me!



Syntymäpäivää on syytä juhlia, koska:
Syntymäpäivä on elämän tärkein päivä-jos en olisi syntynyt tähän maailmaan, en olisi täällä,eikö? :)
Olen elämäni oleellisin ihminen, joten se on ehdoton juhlan aihe! 
Edes kerran vuodessa on hyvä muistaa ja kiittää itseään.

Tänään on siis syntymäpäiväni. Muutama vuosi sitten päätin, että tulevaisuudessa juhlin jokaista syntymäpäivääni. Omalla tavallani. Aina sen mukaan, mikä tuntuu siinä hetkessä tärkeältä ja hyvältä.  Joskus olen yksin, teen mitä huvittaa.Nautiskelen pienistä asioista, joita tykkään tehdän itsekseni. Toisinaan taas hyvässä seurassa. Jokainen syntympäivä on erilainen,mutta yksi on aina sama. Rakastan valkoisia ruusuja yli kaiken ja pidän aina huolen siitä, että niitä löytyy syntymäpäiväaamuna sieltä, missä olen. Niin tänäkin vuonna.

Tänään toteutuu eräs unelma(siitä lisää myöhemmin), joten luvassa on jännittävä päivä!
Jihuuu!!
 Sen lisäksi saan nauttia rakkaan ystäväni seurasta ja hurtista huumorista aamusta alkaen.
Tästä syntymäpäivästä tulee huikean hieno.

Loistavaa syntymäpäivää kaikille päivänsankareille ja iloista syntymättömyyspäivää  antipäivänsankareille!

Sunday, July 15, 2012

Illan Menu: Hanhea Punaviinikastikkeessa


Tämä seesteiseltä näyttävä kuva kesäisestä kaivopuistosta voi ensisilmäyksellä hämätä.
Vaara vaanii kuvan takaosassa, nuo pienet nurmikon vallanneet pisteet.
Jokaisen kesäni inhokki, loputtomasti lisääntyvä paluumuuttaja, jonka jätökset peittävät nurmikon viimeisenkin korren:
kanadanhanhi.
Jos haluaa istahtaa nurmikolle, on ensin raivattava nurmikko esiin kanadanhanhen kakan peitosta. Rantakadut ovat saaneet asfaltin sijaan uuden vihertävän-valkoisen päällysteen, jota koirani yrittää hotkia suuhunsa minkä ehtii, kielloistani huolimatta.
Eräänä päivänä kävelin kaivopuiston läpi ilman koiraa. 
Virhe. 
Tiellä oli suunnaton parvi hanhia. Ajattelin niiden väistävän.
Lähestyin parvea, jolloin ne alkoivat vihaisesti hyökkiä minua kohti. Ne tekivät agressiivisia syöksyjä ja ääntelivät kiihkoten, selvästi jotain sopimattomia sanoja.
 Katsoin ympärilleni- ei yhtäkään ihmistä näköpiirissä. Vain minä ja tuhat vihaista hanhea. Olin niiden saartama, joten mahdollisuuteni olivat vähissä. Ei ollut paluuta. Suljin silmäni ja lähdin päättäväisesti kävelemään tietä pitkin. Mielessä vilisi iltalehtien otsikot raa'asta taposta keskellä päivää:
 Viaton ohikulkija hanhien kynsissä. Verilöyly kesäisessä kaivopuistossa. Naisen nokittu ruumis löytyi hanhenpesästä.
Muutama päättäväisen ripeä askel, avasin silmäni ja olin hengissä!
Selvisin, kuitenkin. 
En ole sen koommin lähestynyt yhtäkään hanhea ilman koiraani. 
 Syötin googleen sanan 'kanadanhanhi'. Ensimmäinen ehdotus oli 'reseptejä'. Taitaa joku muukin olla kyllästänyt kyseiseen siipiveikkoon.
Nyt tiedän mitä tarjoilen ensi kerralla ystävilleni illallispöydässä.

Saturday, July 14, 2012

Across The Universe


Elämän pieniä iloja: kahvi.
Juon päivässä yhden kahvin, harvemmin enemmän. Se on jokapäiväisen elämäni 'pyhä hetki'. 
Kahvi ei ole minulle piriste, hyvin harvoin juon sitä pysyäkseni virkeänä. Kahvi on minulle nautinto, makuelämys. Joka päivä valitsen tarkkaan milloin juon päivän kahvin. Sitä on vaikea selittää, mutta siinä hetkessä on minulle jotakin erityistä. Yleensä juon sen kotona, istun alas ja annan ajatusten lentää. Inspiroidun ja uudet ideat tulvivat päähäni vauhdilla. Kahvikupillisen äärellä saatan kirjoittaa, niin kuin tälläkin kertaa. Joskus nautin sen hyvässä seurassa, meren äärellä, auringossa, kävelyllä, aamiaisella.
Joskus autolla ajaessa, mikä sekin on nautinto. 
Mielummin jätän kahvin juomatta, kuin teen sen hätäisesti. Silloin se ei edes maistu hyvälle. 
Hetkestä on muodostunut minulle traditio, jota odotan joka päivä. 
Luulen salaisuuden piilevän siinä, että se on hetki jolloin todella olen läsnä. Pysähdyn hetkeksi, kuuntelen mitä minussa liikkuu. Siihen jää koukkuun. Kun on vaikeaa, pysähtyminen on haastavampaa.. Kuitenkin pysähtyminen ja läsnäolo on kuin kotiinpaluu. Kaiken alta paljastuu aina lopulta se sisäinen tila, ihminen, jossa on hyvä ja turvallinen olla. 
Kenties tämä toistuva kahvihetki on alitajuinen tapani varmistaa, että edes kerran päivässä pysähtyisin.
Yhteen kahvikupilliseen kätkeytyy valovuosien mittainen matka sisäisiin maailmoihin, joiden löytämiseen ei tarvitse ottaa yhtään fyysistä askelta. 
Läsnäolo riittää.

Thursday, July 12, 2012

There are Those Who Give with Joy , and that Joy is Their Reward


Onko mitään parempaa kuin puhdas ilo.
Kupliva, kevyt, huoleton.
Sellainen mitä voi nähdä lapsissa.
Aito ja spontaani.


Tai onko mitään mahtavampaa, kun voi tuntea sitä nyt. 
Antaa sisäisen lapsen herätä eloon, heittäytyä,  nauttia, hullutella.


Ilo palauttaa alkulähteelle, ytimeen.
Sinne minkä vuosien kuluessa unohdamme.


Se tarttuu ja kasvaa kun sille antaa tilaa.
Parantaa elämänlaatua,olemusta.
Eikä se koskaan vahingoita tai tee pahaa.
Aidoimmillaan sillä on ihmeitä tekevä voima.

Thursday, July 5, 2012

Suklaa-kookos pirtelö


Tämä herkku on oivallinen makeannälän taltuttaja, välipala tai jälkkäri!

. . .

Suklaa-kookos pirtelö

- 2,5 dl luomu kookosmaitoa
- 1 rkl maca-jauhetta
- 1 rkl raakakaakaojauhetta
- puolikas banaani
- 2 aurinkokuivattua taatelia
- 1 tl aitoa vaniljaa
(pinnalle kaakaonibsejä)

Blendaa ainekset ja nauti!

Wednesday, June 27, 2012

Syviä mietteitä sairasvuoteen pohjalta



Pelko.
Kauan pelkäsin pelkoja minussa. Pelkäsin ehkä eniten sitä, mitä pelon alla on piilossa.
Sitten elämäni muuttui ja oli lähes pakko raottaa salaisuuksien verhoa. 
Se oli pelottavaa, samalla kiehtovaa, tuskallista ja lopulta eheyttävää.
Pelkoon liittyy usein vahva häpeän tunne. Eikä se tee niiden kohtaamista helpoksi.
Ennen pelkäsin pimeää. Mutten koskaan uskaltanut kertoa siitä kenellekkään.
Minusta oli noloa, että aikuinen ihminen voi pelätä pimeää. Kunnes kerran kerroin siitä eräälle ihmiselle.
Hän ei vähätellyt tai aliarvioinut pelkoani, kuunteli vain. Ja pelko katosi.


Pelon tehtävä on varoittaa vaarasta. Auttaa meitä selviämään hengissä. Niin fyysisellä kuin henkisellä tasolla. Pelon takana on usein piilossa vanhoja haavoja ja pelko hälyyttää suojellakseen niitä. 
Niitä ei kannata vähätellä vaan kuunnella mitä niiden alla on.
Pelon ei kuitenkaan kuulu hallita elämää. Se mikä jää piiloon, kohtaamatta, syö sisäisiä voimavarojamme. Hitaasti mutta varmasti. Kunnes senousee esiin ennemmin tai myöhemmin. Vahvempana ja hallitsevampana.
Pelko on suuri ja iso -pelottava, niin kauan kunnes sen kohtaa. Kun sen kanssa seisoo samalla viivalla, se kutistuu välittömästi, 
sillä sisäinen voima meissä on suurempi kuin yksikään pelko maailmassa. 
Mikään ei vapauta, eheytä, voimaannuta niin paljon kuin sellaisen pelon kohtaaminen, jonka juuret ovat syvällä, piilossa. Niin syvällä, ettei tiennyt itsessään olevan jotakin niin kipeää ja tuskallista.
Sitten jokin kohtaaminen, ihminen, herättää ja nostaa esiin kaiken. Ensin pelko lamaannutta ja käskee perääntyä, piiloutua. 
Voi valita. Perääntyä tai kohdata. Jos antaa toisen ihmisen eheyttää, hiljalleen haavat parantuvat. Haavoista tulee arpia ja sitten lopulta nekin katoavat. Sen tyhjyyden tilalle, jossa pelko asui, kasvaa puhdasta voimaa, joka tekee kokonaisemmaksi. 
Tuo luottavaisuutta.
Rohkeutta.
Elinvoimaa.



Lukemattomat kerrat olen nähnyt sekä omassa, että muiden elämässä, kuinka huikea ja suunnaton
on sisäinen voimamme. 
Tahto.
Voima on uskomaton, luova ja tekee todeksi kaiken sen, mistä unelmoimme.
Joskus se vaatii aikaa, vaivaa. Elämässä kerta toisensa jälkeen tulee tilanteita, jotka koettelevat tahtoamme. Mutta kerta toisensa jälkeen voi myös nähdä sen voiman, viisauden ja kyvyn selvitä, onnistua, luoda.
Maailma on täynnä lukemattomia tarinoita ihmisistä, jotka ovat selviytyneet uskomattomista tilaneista,olosuhteista,lähtökohdista. 
Tehneet löytöjä, keksintöjä, rakentaneet tyhjästä jotakin merkityksellistä itselleen tai koko maailmalle.
Se kyky on meissä jokaisessa. Olen aina ihaillut menetystarinoita joissa ihmiset ovat tehneet lähes mahdottomilta tuntuvista unelmista totta. Ja sitten muistanut että yhtälailla se on todellista ja mahdollista minulle. Ja sinulle. Kaikille.


Minulle hyvä elämä syntyy sisäisestä ja ulkoisesta seikkailusta. 
Kaikesta siitä mitä tapahtuu ulkoisessa ja fyysisessä maailmassa. Tekemisestä, matkustelusta, fyysisistä haasteista, konkreettisista asioista.
Ja yhtälailla sisäisestä matkasta, joka on loputon. Koko elämän läpi voi oppia ja löytää itsestään uutta. Sukeltaa syvemmälle. Se on innostavaa, kiehtovaa ja samalla lohdullista.
Lohdullista siksi, että tiedän olevani täydellinen tässä hetkessä juuri tälläisenä kuin olen. Etten ole koskaan valmis, vaan voin laajentaa tietoisuuttani ja ymmärrystäni läpi elämän. 
Ettei ole maalia, päämäärää, vain tie joka on täynnä haasteita, kokemuksia ja kohtaamisia.
Kasvuvaraa löytyy aina.


Olen maannut kipeänä sohvan pohjalla pari päivää ja ehtinyt pohtia syntyjä syviä :)
Toisaalta, menoa on riittänyt muutama viikko taaksepäin, joten aina välillä on mukavaa pysähtyä mietiskelemään ja olemaan.
Näin kesäaikaan täällä blogin puolella saattaa olla hiljaisempaa, koska kaikki mahdollinen aika kuluu sään salliessa ulkona.
Toivottavasti Suomen kesä hellii meitä kaikkia auringolla, lämmöllä, mansikoilla, jäätelöllä, hyvillä hetkillä, ikimuistoisilla kokemuksilla ja kohtaamisilla!

Tuesday, June 19, 2012

Spirits


While we have oceans
Rivers that still bring us life
Reasons to live in the moment
Hold onto your time

Let your heart go where the wind takes it
Pure like the raindrops of time
Follow the path where it takes you
Straight down the line


Ladies and Gentlemen
Surely we're here in mind
Watching our spirits dance on the
On the back of our lives

How can one sit back and dream it
I'd have no peace in my life
Climbing these walls in an hourglass
Prized in our strife



And I have seen worlds filled with wonder
Lots on my own lonely mile
Lessons I wish I had mirrored
Time after time


While we have oceans
Rivers that still bring us life
Reasons to dance in the moment
Hold onto your time

Come fill up your souls with our blessings
Hold up your hands to the sky
Let the whole world know you're out there
High in our highs

(Lyrics: Jamie Woon, Spirits)

You and Nobody Else


Tässä maailmassa on yksi ihminen, jonka seura ei petä koskaan. Nautin suunnattomasti ystävien ja rakkaiden ihmisten seurasta ja olen kiitollinen siitä, miten paljon heitä on elämässäni. Silti minussa elää pieni erakko, joka nautii suunnattomasti yksinolosta. Kun on paljon menoa ja hulinaa, sitä alkaa kaivata niitä hiljaisia hetkiä, kun voi vain olla. Yksin. Sukeltaa omaan sisäiseen maailmaansa. Antaa ajatusten ajelehtia. Pysähtyä vain kuuntelemaan, mitä minussa liikkuu.
Mietin tänään koiran kanssa kävellessä, miten ihanaa on olla minä. Kukaan muu ei voi ymmärtää minua  yhtä hyvin kuin minä itse. Sitä mitä ajattelen, mitä koen, näen. Miten hyvältä jokin lempivaate voi tuntua iholla. Tai miten onnelliseksi kesä voi tehdä. 
Jakaminen ja yhdessäolo on ihanaa, mutta on silti asioita joita ei voi jakaa. Niitä ei voi selittää tai ymmärtää. Ne voi vain kokea.
Ja miten voin tietää, kuka todella olen, jos en milloinkaan uskalla tai ehdi pysähtyä itseni äärelle.

Joskus on hyvä vain olla. 
Keittää iso kupillinen kahvia,istua sohvalle lempinurkkaan ja nauttia hetkestä. Ei tarvitse selitellä, kuunnella, kiirehtiä.
Mennä yksin elokuviin tai kahville. 
Sellaiset hetket tuovat suunnattomasti energiaa. 
Yhdessäolo antaa paljon, mutta vie myös voimia. Yksin ollessaan voi sulattaa kaikkea
kokemaa omaan maailmaansa.
 Levätä.

Maailmankaikkeudessa on yhtä monta maailmaa kuin on ihmisiä.
Maailmankaikkeudessa on yhtä monta totuutta kuin on ihmisiä.
Ja yhtä monta todellisuutta kuin on ihmisiä.
Kaikki yksilöllisisä. Ja yhtä tärkeitä.
Kaikkien meidän tulisi vaalia omaa maailmaamme.
Antaa sille aikaa.
ja muistaa,
ettei ole toista samanlaista kuin sinä.

Thursday, June 14, 2012

Amsterdam














Takana mahtireissu Amsterdamiin. En muista milloin olisin viimeksi nauranut niin paljon,niin monta päivää peräkkäin. Tai syönyt niin lyhyessä ajassa niin paljon. Matkaseura oli parasta laatua. Hotelli aika kamala ja naapurit joka seinän takana tajuttoman meluisia. Onneksi emme viettäneet huoneessa kuin ne vaivaiset tunnit, jotka nukuimme. Tai yritimme nukkua.
Tämä viikko on mennyt vähän väsyneissä merkeissä univelkaa kuittaillessa, mutta olo on ollut rento kivan viikonlopun jäljiltä. Ja mikä parasta, nyt on kesä!
Taidankin tästä kirmailla kesälaitumille nauttimaan auringon lämmöstä.
Iloa!