Onko mitään parempaa kuin puhdas ilo.
Kupliva, kevyt, huoleton.
Sellainen mitä voi nähdä lapsissa.
Aito ja spontaani.
Tai onko mitään mahtavampaa, kun voi tuntea sitä nyt.
Antaa sisäisen lapsen herätä eloon, heittäytyä, nauttia, hullutella.
Ilo palauttaa alkulähteelle, ytimeen.
Sinne minkä vuosien kuluessa unohdamme.
Se tarttuu ja kasvaa kun sille antaa tilaa.
Parantaa elämänlaatua,olemusta.
Eikä se koskaan vahingoita tai tee pahaa.
Aidoimmillaan sillä on ihmeitä tekevä voima.
No comments:
Post a Comment