Ajatukset aallonharjalla

Aamuaurinko

Ei mitään uutta auringon alta. Päivät kuluu nopeasti, kun ei ole mitään erityistä aikataulua. Tai, onhan meillä. Syödään ja joogataan. Nautin suunnattomasti tekemättömyydestä, siitä että voi vain makoilla samassa paikassa koko päivän. Toisinaan se on myös haastavaa, koska kaikenlaiset ajatukset, koskien omaa elämää ja itseä, saa enemmän aikaa pulpahdella esiin. Se olikin yksi tämän matkan tarkoitus. Saada kunnollinen irtiotto, jotta voisin kääntää kurssin uuteen suuntaan. Sisälläni on kovasti kutkuttava tunne siitä, että muutoksia on edessä paljon. Täällä on aikaa ajatella ja katsella, mihin suuntaan kaikki alkaa kehittyä.

Kulkukoira ystävämme Hugo

Tämä paikka tuntuu jo kodilta. Olemme tulleet tutuiksi niin henkilökunnan, muiden ihmisten, kuin päivärytminkin kanssa. Eilen alkoi ahdistaa, kun ´aikataulu´ tuntui jo liian rutiinilta. Jätimme väliin iltapäivän joogatunnin ja vain oleilimme. Näin pääsimme taas paremmin lomailun makuun. Näin rentouttavaa oloa en ole koskaan ennen lomalla ehinyt saavuttaa. Sitä tekee kaikkensa, ettei tarvitsisi tehdä yhtään mitään. Välillä on ihana vetäytyä omiin oloihin ja vain möllötellä. Ja sitten taas jutella muiden ihmisten kanssa joogasta, elämästä, säästä, ruoasta..Kaikesta..Meren tuijottelu on edelleen vapauttavaa. Ajatus ajelehtii aallon mukana.

Jooga tuntuu päivä päivältä paremmalta. Joogasalissa vallitsee kuri ja tekemisen meininki. Helpolla ei pääse ja se tekee hyvää minulle. Olen saanut paljon omaan harjoitukseeni. Ja harjoituksen kautta taas ymmärtänyt itseäni ja omaan kehoani paremmin. Muutamassa päivässä harjoitus on syventynyt huomattavasti ja varmasti muutaman viikon aikana ehtii vielä syventyä lisää. Opetus on täällä mahtavaa, olen siitä hyvin kiitollinen.

Ilta

Huomenna on vapaapäivä joogasta, joten suunaamme kohti Nathonia, joka on toisella puolella saarta. Olen ehtinyt saada punoittavat shortsirajat, t-paitarajat, toppirajat ja bikinirajat.. Onkohan joku vielä kokeilematta? Viime päivät olenkin viihtynyt varjossa, koska aurinko on todella polttava. Kookospalmun varjossa, lempeän merituulen puhaltaessa, kookospähkinä kainalossa, on hyvä hyvä olla. Välillä ajatus ehtii karkailla kotiinpaluuseen- mitä sitten kun palaan Suomeen? Lempeästi palaan tähän hetkeen ja ajattelen, että tämä kaikki on ikuista. Ja niinhän se vielä hetken onkin.

Illallinen