Thursday, May 3, 2012

Billy Jean is Not My Lover


Ihana toukokuu on täällä. Onnellisuuden tunne täyttää minut joka kerta, kun näen vihreää ruohoa ja silmuja. Tai kun aamulla herätessäni kuulen lokkien huudon. Voin hetkeksi vielä sulkea silmäni ja kuvitella makoilevani mökkilaiturilla auringon lämmössä,pehmeän tuulen hyväilyssä, laineiden liplatellessa laiturin alla. 

Elämäni kulkee tietyissä sykleissä. Uusi vuosi alkaa aina syksyllä. Toisinaan tulee tunne, että vuosien jälkeen jokin aika päättyy ja alkaa uusi vaihe. Juuri nyt olen sellaisen kynnyksellä. Tiedän, että tämä vuosi on eräänlainen välitila.  Vanha tekee tilaa uudelle, muutoksille.
Viime päivät ovat saaneet minut mietteliääksi. Mitä todella tahdon ja mitä se vaatii minulta. 
Tälläisissä tilanteissa vetäydyn aina omiin oloihini. Tapaan kyllä ihmisiä, mutta suurimman osan viihdyn itsekseni. Kuulostellen, miettien. Muodostan sisäisen kokonaisuuden, jonka jälkeen olen valmis tuomaan näkyväksi sen muille.


Tällä hetkellä kaikki on vielä irtonaista. Pääni päällä leijailee lukuisia osia, joista pitäisi muodostua jotakin konkreettista. Onneksi aurinko on paistanut monta päivää ja olen voinut nauttia ulkoilmasta. Hetkittäin on tuntunut siltä, että päästäni kuuluu poks ja kaikki miljoonat ajatuksentyngät singahtavat kadulle kaikkien nähtäväksi. Siitä tulisikin aikamoinen sotku. 
Jälki olisi luultavasti tämän  kaltaista: kaikella mahdollisella täyteen ahdettu kuumailmapallo pamahtaa senaatintorilla rikki ja kaikki ympräillä oleva jää jätteen peittoon.
Jälkien keräilyyn pitäisi palkata armeija.

Luin eräästä kirjasta, miten hyvää tekee joskus puhua joka ikinen ajatus ääneen. Tullakseen  vain tietoisemmaksi siitä, miten paljon päässä pyörii myös kaikenlaista turhaa ja tarpeetonta. Kokeilin ja sehän on jatkuvaa ja loputonta jaarittelua, huh. Hengästyin ja päätin pitää taukoa ajattelemisesta. Se ei olekaan ihan helppoa. 

 Viime yönä tanssin Michael Jacksonin kanssa. Mietin hetken, että sehän on kuollut. Sitten ajattelin, että olkoot mutta nyt jorataan. Ja niinhän me tehtiin!
Aamulla heräsin letkeän rentoon oloon. Se tuli tarpeeseen.
Kiitti Michael!




No comments:

Post a Comment