Annoin eräänä joulukuisena päivänä ystävälleni syntymäpäivälahjaksi teatteri-illan. No, siinäpä ehti vierähtää muutama vuosi, kunnes eilen ilta vihdoin koitti . Emme itseasiassa kumpikaan enää edes muistaneet, kuinka kauan kyseinen lahja sai odottaa toteutumistaan ( ystävä on erittäin ymmärtäväistä sorttia). Ilta alkoi Tornin ateljee- baarissa, jossa saimme nauttia hyvästä tunnelmasta sekä upeasta maisemasta, joka avautuu Helsingin ylle. Maisemaa voisi katsella loputtomiin. Oli vuodenaika mikä tahansa, näköala on aina upea!
Tornista siirryimme ravintola Aitoon, joka sijaitsee töölössä. Pidän paikasta kovasti. Ruoka, tunnelma ja palvelu on aina ollut loistavaa.
Kun herkullinen illallinen oli nautittu, koitti illan kohokohta- Stella Polariksen improvisoitu näytelmä. Tämä oli toinen kerta, kun kävin katsomassa heidän esitystään. Meno oli taattua ja sain nauraa sydämeni kyllyydestä. Uskomattoman lahjakasta menoa. Suosittelen tätä nauruhermoja hivelevää kokemusta kaikille! Hauskuus piilee juurikin siinä, että edes näyttelijät eivät koskaan tiedä, mihin kaikki johtaa. Kaikki alusta loppuun on improvisoitua. Sitä ei voi selittää, se pitää kokea.
Ilta oli kaikin puolin loistava. Seura oli hulvatonta ja taattua. Olen tuntenut tämän kyseisen ystävän jo 7-vuotiaasta asti. On mahtavaa, kun on ihminen joka on ollut mukana niin alusta asti. Elänyt monessa vaiheessa, muutoksessa, kokemuksissa. Ja silti pysynyt mukana. Sellaisessa seurassa on hyvä olla. Se on vapauttavaa ja antaa niin paljon. Välillä mennään eri tahtiin, toisia reittejä, joskus kauemmas, sitten taas lähemmäs. Ja silti kumpikin antaa toiselle tilan olla juuri sitä mitä on. Paljon on muutoksia tapahtunut elämässäni ja minussa. Ja silti hän on siinä ja näkee juuri sen mitä olen, tässä hetkessä. Siitä kiitän suunnattomasti.
Nauru, ilo ja jakaminen tekevät elämästä miljoona kertaa parempaa. Tälläiset kokemukset tuovat sen tunteen, että juuri tässä hetkessä on äärettömän hyvä olla
No comments:
Post a Comment